Helsinkiin muutettuani huomasin että Pohojammaan kieli ei aina
Pohjanmaan ulkopuolelta kotoisin oleville, varsinkaan kouvolalaisille, aina
aukea. Siksipä päätin tehdä tälläisen sivun jolla annan selityksiä kaikkein
yleisimmille pohojalaasille sanoille ja
sanonnoille.
Tämä ei ole mikään kattava sanakirja eikä siitä ole tarkoitus
koskaan täysin kattavaa tullakaan, mutta lisäilen tänne sanoja aina sitä mukaa
kun tarvetta löytyy. Sanakirjan sanoja, selityksiä ja esimerkkejä voi
siteerata
vapaasti, mutta koko sanakirjan tai sen osakokonaisuuksien
suora kopiointi lähdettä mainitsematta on
vähintäänkin hyvien tapojen vastaista.
Etelä-Pohjanmaan murre on siitä jännä että siinä on suuriakin paikallisia eroja.
Itselleni on tuttua murre jota puhutaan lähinnä Kauhava-Seinäjoki akselilla ja
tällä sivulla käsiteltävä murre on siksi lähinnä tältä alueelta.
Jos sinulla on suomennoksia, suomennuspyyntöjä tai muuta kommentoitavaa, voit
käyttää palautekanavana vaikka palautelomaketta.
Ehdotuksesi saattaa päätyä sanakirjaan jos se täyttää kriteerit tai on muuten vaan hauska. Samaa kanavaa voi myös käyttää
jos olet eri mieltä suomennoksistani. Kiitos!
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y X Å Ä Ö
Ensin muutama pohjalaisen murteen peruspiirre: Pohojanmaalla D=R ja sanoja "levennetään" ylimääräisillä vokaaleilla ja H-kirjaimilla. Ja niitä vokaaleja ja H-kirjaimia ei sitten kannata yrittää sanoihin sijoittaa jos ei murretta kerran osaa.
Pohojalaaset taivutukset:Moon oikias |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
aara | juurakosta tehty hevosvetoinen perunavakojen ja multauksen työväline | ||
ahku | ahven | Voitin kerran Ilikan kalakisan kun meirän verkoosta tuli 1630 krammaa painava ahku. | |
aimoo | reipas, aikaansaava | Moon nyt niin aimoolla päällä, jotta voisin teherä jotakaan järkevää. | |
alalinkkasin | kengät jalassa ilman sukkia | Älä lähäre alalinkkasin roikottelemahan, tai tuut kipiäksi | |
aneetoon | veltto, avuton, pystymätön | Nuan aneetoon miäs ei kyllä kunnon akkaa ittellensä saa | |
ajalehtaa | ajalehtia, lojua | Nuata sun kolujas ajalehtaa ympäri huushollia! | |
akka | vaimo | Meinaakko lähtiä akkas kans talavella Reikkahan? | tämä ei sitten ole mikään haukkumanimi! |
aksila | akseli | Sontakuarma kaatuu, kun aksila katkes kippikärryystä. | |
amma | lapsenvahti | Saatihin tua naapurin flikka meille ammaksi. | |
ankkastukki | pullapitko | ||
arpeeti | työ | Ei auta mikää. Kyllä mun on ny pakko lähtiä arpeetihi. | |
aseet | haarukka, veitsi ja muut vastaavat, alunperin kangaspuut | Anna ny mulle eres jokku aseet jotta mä saan vähä keinoa näille sun pöperöölle. | |
aseet | hevosen valjaat | Laitappas se hevoonen aseehin niin lähäretähän. | |
asialtaanen | hyvä, sopiva, asiaankuuluva | Aika asialtaaset veppisivut! | |
asuulla | leikkiä | Äläkääs ny asuulko niitten veittien kans jottei tuu vahinkua! | |
atteeki | apteekki | Atteekin raskaustesti sanoo jotta pullat on uunis! |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
branstakka | hiilihanko, eli siis värkki jolla pöyhitään hiiliä jotta saadaan ne palamaan loppuun |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
eheroontaharoon | välttämättä | Pitikö sen Ylerminkin ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy. | |
eihännytoki | ei tietenkään, ei missään tapauksessa | Ehännytoki me mihinkään taskuparkkihin ruveta peruuttelemahan | |
eli | tai | Olokohon ny musta eli valakoonen. | |
entrata | korjata, parannella | Piti vähän entrata tuata Ikean höitöpöytää ennenkä siihen tohti tenavaa laittaa. | Jos sinuakin ällöttää uutuussana
"tuunaus" niin käytä vaikka entrausta sen tilalla. |
esmennellä | takellella, ei saa sanaa suustaan | Älä ny esmentele siinä! Sano suarahan vaan. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
falskata | päästää läpi | Mun virustorjunta varmahan falskaa kun kone on täynnä matoja | |
fiini | hieno, kaunis | Kuka tua nuan fiini fröökynä on? | |
flatajaa | heiluu huonosti kiinnitettynä | Kylläpäs tua penkin jalaka flatajaa. | |
flataanen | vähä niinkuin köppääne | ||
flänkyttää | Kersat flänkyttää silloon kun ne matkii äireen ääntä ja pistää vastahan. | ||
flänköttää | Kersat flänkyttää silloon kun ne matkii äireen ääntä ja pistää vastahan. | ||
fooninki | pohjalaistalon toinen kerros | ||
formu | 1. vuoka, 2. muotti | ||
friskata | virkistää | Kyllä kaffi niin friskaa päätä ja niskaa! | |
fräkätä | räplätä, käpälöidä, varomatonta käsittelyä. | Kersat! Ei saa fräkätä sen DVD-soittimen kans ettei se mee rikki. | |
frääsätä | Itkeä niin jotta vesi silimistä roiskuu | Liisa prääsäs niin jotta aivan ilikiää teki | |
fröökynä | neiti (tai rouva), yleensä nimenomaan vähän hienompi ja vauraampi sellainen | ||
fällyt | lampaannahka joka on peitteenä. Joskus käytetään myös tavallisistakin vuodevaatteista | Kyllolis niin hiano jäärä vaan fällyjen alle emännän kans maate. | |
fältti | (hevosvetoinen) kyntöaura | Fältti perähän ja pellolle! | |
fölijys, följys | mukana | Onko meillä ny kaikki verhat följys? |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
haalia | kerätä | Nyt haalitahan sopiva porukka kasahan ja käyrähän pikkuusen kurmoottamas nuata autovarkaata. | |
haastaa | kutsua | Naapuri haastoo meirät kylähän. Mitä viätääs niille tuliaasiksi? | |
hainavaappoo | (erittäin) laiha | Niin kova tuuli, jotta viää mukanasa jos oot kovin hainavaappoo. | |
hainavaappoo | aikaansaamaton ihminen | Minkälaanen hainavaappoo sä oot kun ei tääl'oo viäläkään valamistà? | |
haipakka | kova vauhti | 512 meni taas melekoosta haipakkaa Kehällä, vaikka lunta tuli taivaan täyreltä. | |
hairata | tarttua kiinni, siepata, vihlaista | Hairaappas tuasta pöllistä kiinni jotta mä saan sahattua. Kyllä hairas ilikiästi selijästä kun jäin junan alle. | |
hallottaa | jännittää, pelottaa | Taitaa sulhasta pikkuusen hallottaa. | |
hakertaa | laitaa vastaan, hinkata | Mitä tua pulukka nuan hakertaa? Ei meinaa päästä faartihin ollenkaan. | |
hakristaa | kirvellä | Mikähän mun on kun niin hakristaa
silimiä? -Sullon kuule kärpäänen silimäs |
|
haltioora | olla lapsenvahtina | Naapurin flikka lupas haltioora meirän kersoja sillä aikaa ku me käyrähän Keskisellä. | |
hanitoon | mahdottoman iso | Otetahanko tuallaanen hanitoon popkorniloora, niin riitää koko elokuvaksi. | |
hantuuki | (käsi)pyyhe | ||
hapenesta | innokkaasti | Ei saa olla niin hapenesta ilimaasen kalijan perähän; ei sitä kaikkia kerkiä juara kuitenkahan loppuhun | |
hapinesta | innokkaasti | Ei saa olla niin hapinesta ilimaasen kalijan perähän; ei sitä kaikkia kerkiä juara kuitenkahan loppuhun | |
havaata | nähdä, huomata | - Lähärekkö pilettämähän
huamenna? - Saa ny havaata. Olis vähä tekemistä. |
|
he | ole hyvä | - He! - Kiitos! |
|
hehevo | hieho |
Hieho = nuori lehmä joka ei ole vielä poikinut, tai on poikinut vain kerran. |
|
helluunen | söpö, suloinen | Voi kun on helluunen koiranpenikka! | |
henuusta | herkkää, hellää | Voi kun te ootta sitten henuunen
pari. - Mutt'eihän meill'oo läheskään niin henuusta kun Matilla ja Mervillä! |
Käytetään esim. vastarakastuneesta pariskunnasta. |
hilakku, hilikku | huivi | Mummat painaa taas hilakut pääs marjahan. Kun ei ny vaan karhut niitä söis. | |
hiniöörä, himiöörä | haluta | Mä vähä luulen jotta tua Martti hiniööttöö sun pöksyyhin. | |
hinkkookummi | pyyhekumi | Hinkkookummit on kommunistiille ja muille erehtyvääsille. Minä teen aina ristikkoni kuulakärkikynällä! | |
hirviä | pelottava, kauhea | Eikö sua yhtää hirvitä kulukia yksin kaupungilla? Kantris oli kyllä eileen aivan hirviän makuusta kaljaa. | |
hiuki | vaate tai kangas joka on melkein puhki | Pitää vaihtaa syksyllä uus reppu kun vanha alakaa olemahan aivan hiuki. | |
hoinaalla, hoinoostella | oleilla | Äläkää ny siälä vään hoinoolko! Tulukaa ny auttamahan niin saarahan tua hallitus kumohon! | |
hojaantua | horjahtaa | Hojaannuun jo aika pahoon, mutta viimme hetkellä sain kaitehesta kiinni. | |
hoksusta kotoosin | fiksu | Sinähän oot hoksusta kotoosin. Moon aina luullu jotta sinoot aivan mälyttömän tyhymä. | |
holtti | taju, järki | 1. Kyllä tua sun autoolus on
aivan holtitoonta. 2. Kaaruun ja löin pääni niin, jotta meni hetkeksi holtti pois. |
|
homespää | huonomuistinen | Niin homespää minen sentäs viälä oo jotta unohtaasin larata lisää virtaa matkakorttihin. | |
honttura | huonosti kävelevä, vaikeuksia tasapainon kanssa | Ne on nua pikkuuset aina vähä hontturoja ennenkä ne oppii kunnolla kulukemahan. | |
hortoolla | harhailla, hortoilla | Viikmanni varmahaan taas hortooloo johonaki eksyksis. | |
hotaasta | hotkaista | Hotaasin kurkoosen suuhuni kun päästin mopolla ilimiman kypärää. | |
hotales | hätäinen, huolimaton | Miinanraivaajan ei oo hyvä olla kovin hotales. | |
hupulaanen | kaveri, seuralainen (lähinnä lapsista puhuttaessa) | Mukava kun on hupulaanen mukana, nottei tartte aivan yksin olla. | |
huurattaa | härnätä, provosoida, yrittää saada toinen hermostumaan, myös äänentoistolaitteen soittamista kovalla volyymilla | Älä ny turhaa huurata niitä kersoja. Älä ny suutu, mä vaan vähä huuratin sua. Joissei tua saatanallinen räp-musiikin huurataminen lopu nyt justihinsa, niin mä tuun ja ammun sun mölytoosas haulikolla pillan päreiksi! | |
huuritoon | ei kätyöstapoja, villi | On se kumma ku ei nualle huurittomille kersoolle saara mitää kuria! | |
huusholli | talo, talous | Pitääs vissihi siivota ku koko huusholli on kun sikala. | |
hyppööttää | teettää jotain jollain usein | Älä ny koko aijjan viitti hyppöötää mua! | |
hyppööttää | kurittaa, laittaa pakosalle | Sitä saakelin mopovaraasta pitääs pikkuusen hyppööttää niin että oppiis kunniottamahan toisten omaasuutta! | Härmäläästä puheenpartta |
hyppööttää | ajaa hyppyristä tms. | Lähäretähänkö pyörillä montuulle hyppöötelemähän? | |
hypyt | tanssit tms | Lähärekkö sä hyppöölle illalla? | |
hyväänen | hyvä ystävä/mies/ihminen | Älä ny hyväänen sillä yhyristyksen kirjanpirolla saunanpesää sytytä! | |
hyyryläinen | vuokralainen | ||
hyyrätä | asua vuokralla | ||
hyyssi, hyysikkä | (ulko)vessa | Nyt on kyllä pakko lähtiä käymähän hyyssis tai tuloo housupyykkiä | |
häjyynen | Häjyynen on sellaanen piäni muksu elikkäns 'häjyyset muksut tai tenavat' on pieniä lapsia. Novvähä niinku koirasta sanotahan jotta son penikkasekaanen. | Kiitoksia selityksestä, Juha | |
häjy |
- puukkoojunkkari (häjyt tuloo) - käyykö häjysti? (Kun toinen putosi katolta) - häjyä (pahaa) ruokaa, kiliua tms - häjyn näköönen (ruma) - vaikia (tänne on häjy tulla aseettomana) - häjypoika (kuopus, kurikas ja ilimajoella) Eri kun häjyynen, jokolikittäälä jo. - häjyyllä (kiukutella) |
Kiitoksia, "Se tyyppi joka joskus lähetti tosi paljon sanoja" | |
häntä | helma | Pitää viälä neulua tua tantun häntä | |
hätinä | tuskin | Son hätinä rippikoulun käyny, mutta maharottoman viisas ihiminen. | |
häävi | hyvä | Son tua Taru Sormusten Herrasta aika häävi elokuva. | |
hömpsy | ryyppy, hörppy | Otappa tuasta hömpsyt, niin lähtöö ilta kulukemahan. | |
hörpätä | juoda, ryypätä | Hörpäthän nyt kahvit ensin ennenkä lähäretähän. | |
höväätä | valehdella, puhua puppua | Älä ny viitti höväätä! |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
ievana | kirosana, käyttö kuin perhana | Voi ievana kun pökkäs silimähän! | |
ilijetä | kehdäta | Emmä ilikiä sinne lähtiä näin paskaasis kamppees. | |
iljannes | todella liukas pinta, limaisen liukas, esim iljannesjäätikkö on sellainen sileä jää jonka päällä on vettä | Pitääpä heittää vähä hiakkaa pihaan kun son aivan ilijantehella. | |
isu, isuäitee | isoäiti | ||
itikka | lehmä | Mä tuun heti kummä oon lypsäny itikat. | Kaikki varmaan muistavat vielä Itikan käristeet? |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
jahkua | päivitellä | Voi kyllä ne jahkuu kun muutettihin yhtehen vaikkei ollakkaan naimisis. | |
jantuksis | koko ajan, taukoamatta, esimerkki selvittänee merkityksen | Sua, Martti, me on täälä taas aivan jantuksis orotettu. | |
johannytoki | totta kai | - Tuukko kökkähän? Pitääs valaa
kolomesataa kuutiota petonia? - Johannytoki! |
|
jokahittellen | jokaiselle | Jaetahan tämä niin jotta piisaa jokahittellen | |
joloppi | puhujaa nuorempi (ja hieman epäluotettava) mies | Joku poijjanjoloppi tämän Voortin mulle möi; ei oo kumma nottei toimi. | |
joppari | polkupyörän tarakka | ||
jortani, jordan | joki, puro | Siäloli sellaan jortani eres, ettei siitä tohtiny ylitte lähtiä. | |
joukkohon | mukaan | Mottaasin tuan kerrosaterian joukkohon. | |
juakales | velmu/veikeä pikku ilkimys, ovela, kiero | Se on kyllä niin juakales, jotta minen usko sanaakaan sen puheesta. | |
julieta | kehdata | Kuinka sä julukeet pitää nuan naurettavia sivuja netis? | |
julistaa | ylpeillä, kehua | TVikman tuli mulle julistamahan, jotta hän on päässy Ele kakkosen läpi. | |
julumettu | jumalaton, valtava | Kehällä oli niin julumettu ruuhka, jotta Leppävaarasta kesti puali tuntia tuahon Vihirintiälle. | |
juluppi | sepalus | Pirä juluppi kiinni venees, nottei tartte naarata | |
junttura | itsepäinen | Älä ny oo nuan junttura. Vääräs sin'oot. Usko pois vaan. | |
juntu | polku | Siitä Kehän pysäkiltä tuloo vahava juntu tänne päin. Kyllä sä siältä osaat tulla. | |
jästi | hiiva | ||
jästipää | itsepäinen | Onko sun pakko olla aina tuallaane jästipää | |
jöö | järjestys | On se ny ristus kumma kun ei kakaroolle enää kouluskaan piretä jöötä! |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
kaahia | kiivetä | Kersat ruukas piänempänä aina kaahia riihen katolle ja hyppiä siältä alaha lumipenkkaha. | |
kaahimalavitta | emännänjatko, porrastuoli | Oo ny varovaanen sen kaahimalavittan kans. | |
kaati | essu, esiliina | Nymmä pistän kaatin päälle ja rupian paistamahan ressuja. | |
kaati kiriällä | olla raskaana | Naapurin filikalla on taas kaati kiriällä. | |
kaffeli | haarukka | ||
kahuuttaa | ajaa autolla kovaa | Vaikka mä päästelin satasta tulemahan nii silti vaa jokku kahuutti ohitte! | |
kaikales | pieni puunpala | klapia pienempi puunkappale joka syntyy klapeja noloosti pilkottaessa (suht hyvä sytyke mutta taustansa takia aliarvostettu) | |
kaikki | loppu | Sokeri on kaikki, ny jäi kilijut tekemättä. | |
kakku | karitsa | Silloon kun Eerolla oli lampaata, niin ne kakut ruukas aina kiipeellä yhyrellä isolla kivellä. | |
kaksfooninkinen | talo jossa on kaksi täyttä kerrosta | ||
kaksneuvoonen | puukkosysteemi jossa on samassa tupessa kaksi puukkoa, isompi ja pienempi | ||
kalaves | varjo | Lasipalatsin terassillon aina tilaa kun son kalavehes. | |
kaluumet | ranteet | Pitääs laittaa pitkähihaanen paita, jottei kaluumet palellu. | |
kamari | olohuone tai makuuhuone eli siis huone | ||
kanahka | eräänlaista likaa | Taisin olla aika paskaanen kun pesukoolihinki jäi tuallaane kanahkakerros | |
kanttuuri, konttuuri | ruokakomero vanhoissa taloissa, pysyy parhaassa tapauksessa hieman viileänä. | No nyt on taas kanttuuri täynnä ruakaa. | |
kapsäkki | matkalaukku | Kiviäkö soot tänne kapsäkkihis pakannu? | |
karahuttaa | ajaa autolla (nopeasti) | Karahutetahanko kirkolle naisiin? | |
kares | kateellinen | Älä oo kares. EI mitten menestys sulta pois oo. | |
karoo | pässi, eli uroslammas | ||
karsuuttaa | kaasutella, kiihdyttää (autolla) | Karsuutin tualla autolla niin jotta kivet vaan lenteli. | |
kartano | pohjalainen talo + läheiset ulkorakennukset, jotka ennenvanhaan muodostivat umpipihan | Tuanne ne kersat juaksi meirän kartanolle, käy kariaasemas jos meinaat löytää. | |
karteekit | ikkunaverhot | ||
kaulahinen | huivi | Ooppas nätin kaulahisen ittelles löytäny | Oudohko sana itselleni. Vastalauseita saa esittää. |
kaulooskoippura | vanahanajan silitysmekanismi/mankeli. Käivärä puu, jossa on hantaaki eli ripa. esim. lakana pyöräytetään pyöreän puun ympäri, jota sitten rullataan kaulooskoippuralla (on hiukan vanhan pitkänmallisen puuhöylän näköinen) | Ookko nähäny meirän kaulooskoippuraa viime aikoona? Pitääs nua lakanat saara silloseksi. | Aivan outo sana mulle, mutta sen verranhan tuolla on jo historiallistakin arvoa, että oli pakko julkaista |
kasseerata | ohjata ystävällisesti pois | Tuala parkkipaikalla hiippaaloo joku epämäärääsen näköönen henkilö. Käynpä kasseeraamas sen pois. | |
kehrata | jaksaa / viittiä | On kyllä niin vetämätöön olo etten kehtaa lähtiä Sitimarkettihin tänä lauvvantaina ollenkaa. | |
kehtolavitta | keinutoli | Vauvan keheros ja vanhana kehtolavittas. | |
kehua | kertoa | Anneli kehuu muuttaneensa Hesan vaalipiirihin. | |
keltti | (pikku)poika | Mitäs keltit puuhaa? | |
keltut | vaatteet | Paa ny jotakin kelttuja päälles, äläkä siinä kelteesilläs kulije. | |
keppiheinä | seipäällä kuivatettavaa heinää | Ei teherä enää meilläkään keppiheinää. | |
keriitä | ehtiä | Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä. | |
kersa | lapsi | Kyllä ne on nua teirän kersat niin lutuusia! | Pohjanmaan murteessa kersa ei ole välttämättä niin negatiivinen sana kuin yleiskielessä. |
ketta | aitaus | Jesus! Martti on päässy ketasta! | |
kettinki | ketju | Luulekko jotta tua koirankettinki riittää estämähän jottei klopit varaasta sun venestä? | |
kiahnata | hinkata toista vasten, esim kissat usein kiahnaa ihmisten jaloissa. | Kuinka son maharollista notta naiset aivan kiahnaa sun ympärillä, vaikka sinoot tuallaane hulttio. | |
kiikkulavitta | keinutuoli | Vanhana mä vaan sitten istun kiikkulavittas ja silittelen kissaa. | |
kiivu | kyntöviilu, kyntövaosta kääntyvä maa | Komiaa kiivua tuloo tällä uurella auralla. | |
kikit | rinnat | Siiton nii kauvva, jotta soot imeny silloo viälä äitees kikkiä. | Mielestäni tätä sanaa käytetään kyllä Etelä-Pohjanmaan ulkopuolellakin, mutta ainakin eräälle kouvolalaiselle tämä oli kuulemma tuntematon. |
kintut | jalat | Pikkuusen meinaa olla kintut väsyksis kun on koko päivän kulukenu akan peräs rättikaupoos. | |
kirkolle | kirkonkylälle, keskustaan | Mä lähären ny käymähän kirkolla kaupas; pitääkö sulle tuara jotaki? | |
kirunkirun | hädin tuskin | Son kyllä nyt niin huanona, jotta kirunkirun seleviää | |
kismitellä | venytellä, oikoa jäseniään esim. aamulla sängyssä | Kyllä paukahti kauhia suanenveto jalakahan heti kun kismittelin sängys. | |
kismittää | harmittaa | Ristus ku meinas kismittää ku jouruun orottaa junaa yli kaks tuntia Helesingis | |
kissahtaa | kutistua | Tais tämä mun jussipaita
kissahtaa pesus, kun ei enää meinaa päälle mahtua. -Soot vaan lihoonu! |
|
kissinsilimä / kissansilimä | polkupyörän takana oleva heijastin. | Kaaruun niin komiasti jotta meni kissinsilimäkin aivan pillanpäreiksi. | |
kitata | juoda paljon | Me vissihin kitatahan aika paljo maitoa, kun eileen toin kahareksan litraa ja ny son jo kaikki. | |
kittana | kutistunut, liian pieni vaate | Tämön aivan kittana tamä puku. | |
kituunen | nuuka | Mikä pakko siton olla joka asias niin kituunen, kun kerran rahaa on. | |
kituuttaa | elää nuukasti | Opiskelijan on vaan pakko kituuttaa ja yrittää keksiä kaikenlaasia tianaamiskonstia. | |
klaapi, klaappi | haava | Tuli pahannäköönen klaappi polovehen kun menin Helekamalla ympäri. | |
klappi | välys, väljyys | Sen traktorin ratis oli ainakin puali kiarrosta klappia. | |
klapsakka | eilisen perunamuusista vehnäjauhoilla jatkamalla maitoonkeitetty ohut juokseva velli. | Klapsakka on erinomaanen ja maittava aamuateria, kunn'ei vaan anna sen palaa pohojahan keitettäes. | |
klasaata | pyöriä jaloissa | Korjaa ny vähä tavarojas pois ettei ne aivan klasaja ihimisten jaloos. | |
klasipalli | keinosiementäjä | ||
klenahtaa | nyrjähtää tai pettää alta | Klenahutin meleekeen nilikkani tuala louhikos. | |
klenkata | ontua, nilkuttaa | ||
klenkku | huojuva, hatara (pöytä tai tuoli yms.) | Emmä siinä istu ku se on tuammoone klenkku. | |
klepajaa | tutisee, vapisee, heiluu | Klepajaa kun kakun jalaka | |
klimppi | pieni määrä puolikiinteää ainetta (räkäklimppi) | ||
klimppivelli | velliä jossa lilluu klimppejä, pohojalaasten mielestä mainiota soppaa. (hyi helevetti!) | Pitääskö laittaa klimppivelliä, kun on tuota fläskiäkin sen verran. | Klimppivellin resepti |
klinahuttaa | soittaa kelloa, soittaa puhelimella | Klinahuta ensin kulua ennekä ajat mummojen päälle pyärälläs. | |
klinkku | vino | Joku oli parkeerannu pemarinsa klinkkuhun ja vei kaks ruutua. Mahtoo olla viäläpä pankin pemari! | |
klinu | pili | Viäläkö teköö miäles kurkiluamalle? Kysyy poika kun klinuansa ovenvälis kurmootti. | En tiedä mistä kyseinen sanonta on lähtöisin |
klonastelu | varomatonta kulkemista tai liikkumista kompastellen tai kovaa ääntä pitäen | Aina kun yrittää hilijaa kulukia, niin kauhiaksi klonasteluksi se muuttuu | |
klopero | karkeahko sora | Tähän tiälle pitääs saara vähä kloperoa ettei se niin routiisi. | |
kloppi | poika tai nuori mies | ...Ihimisiä kualoo puukkohi. Nuaret klopit ei osaa viiltää; ne tökkii. | |
(k)lotata | leikkiä vedellä, loiskuttaa tms. | ||
klumppu | patti | Vaapsahaanen pisti niskahan ja ny siäl'on sellaanen klumppu kun olis piäni peruna nahaan alla | |
klöntti | Kuin klimppi mutta ehkä kiinteämpi. Näitä EI ole klimppisopassa | Tulipas mahtava klöntti nenästä! | |
knasia | nujakoida, tapella | Lopettakaa klopit nyt se knasiminen, ettei tarvitte tulla kurmoottamahan. | |
koirasmissi | naismainen mies | Son vähän sellaanen koirasmissi, mutta aivan mukava kaveri nuan muute. | |
kokki | yläkerta tai ullakko | Mua nii ramaasoo, että tairan mennä kokkikamarihin maate | |
kokkisänky | kaksi- tai kolmekerroksinen sänky | ||
kollata | etsiä, tutkia | Mitäs te täällä kollaatta mun laatikoota? | |
koltti | patja (olkipatja) | ||
komia | komea, hieno, suuri, hyvä | Poijjaat lauloo niin komiasti jotta aivan sialus asti tuntuu. | |
kompura | vaivalloisesti liikkuva | Orotakko mua vähä ku moon tällaane kompura. | |
kompura | paineilmakompressori | ||
komuuti | komero, mutta ei ruokakomero | ||
konhoollinen | kelju, tympeä, ikävä ihminen | En oikein keksi yksiselitteistä suomennusta tällekkään sanalle | |
konhottaa | vouhottaa, pölläällä, pelleillä. | Voi jesus kun nua kersat niin konhottaa, jotta pian kyllä sattuu joku vahinko. | |
konstaalla | pelleillä | Oo ny ihimisiksi äläkä konstaale | |
kooli | pesuvati | Naapurin poijjaan Korollas on takaklasilla koolin kokooset ämyrit. | |
kopukka | hevonen | taitaa olla tosin muuallakin Suomessa | |
koria | kaunis | Mistä sinä Antti, nuan ruma miäs, oot nuan korian akan ittelles löytäny? | |
korsteeni | savupiippu | Eiköhän mun valakia syttynykkään, kunn'ei tualta korsteenista nouse haituvaakaan savua. | |
kortteeri | asunto | Jouruun hommaamahan uuren kortteerin. | |
kortteerata | asua | Mihinäs sä korteerat nykyään? | |
korvee | saavi | Laitettihi justihi Jarkon kans korveellinen viiniä käymähä. | |
kossi | Nuori poika | Mihinkäs kossit on menos? Äläkää sitten menkö mihinkää kauas - pian on ruaka. | |
kouhoo | hullu, älytöön, kahjo | Nua ihimiset päästää kun kouhoot vaikka on tällaanen keli. | |
koura | kolmepiikkinen perunakuokka | Älä unohra kouraa sinne pellolle sateeseen kun lähäret pualiselle. | |
kovettu | melkoinen, iso, mahtava, suuri | Oli niin kovettu kusihätä, ettei pystyny enää pirättelemään vaan pakko pirättää auto piantareelle ja painua mettähallituksen pualelle tyhyjentämähän. | |
kraana | vesihana | Päästäs mulle vähä vettä siitä kraanasta, kun kuivaa niin kurkkua. | |
kraapoos | naarmu, haava | Mistä soot tuallaasen kraapooksen saanu? | |
kraiveli | rinnukset | Lähäre ny menemähän ennenkä mä otan sua kraivelistä kiinni ja vähä kurmootan! | |
kramales | naarmu, haava | ||
kranni | naapuri | Käyrähä hakemas vettä krannin prunnista. | |
kranttu | ihminen joka on tarkka siitä mitä syö tai mitä pukee päälleen | Kyllä sustaki on tullu kranttu ku ei sulle enää piimävelli ja isäs vanhat verhat kelepaa olenkaan. | |
krapista | rahista | Mä en kuule mitään kun tämä linja niin krapajaa! Soitakko hetken päästä uurestansa? | |
kriuhnaasta | repäistä/vetäistä | ||
kropsu | pannukakku | Ei meillä räknätä, ota vaa kolomaski kropsu. | |
kruppi | keho | Vihiroonon kruppi ravittu, sialu kaipaa nortin | |
kruttu | ryppy | Vanhuus ei tuu yksin, se tuaa krutut mukanansa ja viää hiukset mennesnänsä. | |
kruusoos | koristekuvio, koriste | Kyllon komeeta kruusoksia nuas seinis. Niiton siihen jonkunaikaa varmahan saanu kruusata. | |
kräkkyää | rähistä, haastaa riitaa | Kuka ristus täällä oikeen kräkkyää!? | |
kränkky | jonkinlainen teline tai jakkara | Jos sä nouset tuanne kränkyylle nii mä ojennan näita lautoja sulle. | |
kränä | erimielisyys, riita | Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit | |
krävätä | laskuttaa, periä maksu tai muuten vaan vaatia jotain | Itäkeskuksen TeleRingin myyjällä oli oli hyvä ilme naamalla kun hän ilmoittettuaan SIM-kortin vaihtamisen hinnan, kuuli vastaukseni: "Sonera vissihin krävää sen sitte seuraavas puhelinlaskus." | |
krävöö | lasku | Jippii! vaan lähettelöö krävöölappuja vaikkei netti pelaakkaan | |
krävöölappu | lasku | Jippii! vaan lähettelöö krävöölappuja vaikkei netti pelaakkaan | |
krökytä | sohia hiillosta tai tulta | Krökkyäs vähä tuata valakiaa jotta nua lopukki hiilet palaas pois. | |
krökätä | sohia hiillosta tai tulta | Krökkääs vähä tuata valakiaa jotta nua lopukki hiilet palaas pois. | |
kuikuulla | katsella vaivihkaa | Mitä sä siinä kuikuulet? | |
kulu | soittokello | Onko sun pyärästä kulu rikki? | |
kurillaan | piruuttaan, piloillaan, kiusaa tehdäkseen | Äänestää pitää vaikka kuriillaansa jos ei muuten. | |
kurinvartahat | sukkapuikot | Laitan kurinvartahat sauhuamahan ja kuron ittelleni villaaset rintaliivit. | |
kurkoone | pieni hyönteinen | Kyllähän Ussalompolos oli kurkoosia vaikka muille jakaa | |
kurmoottaa | kiusata, "kouluttaa" | Soot kyllä nii huuritoon, jotta sua pitääs pikkuse kurmoottaa! | |
kurmu | lehmä | Voi ristus niin meillähän ei nuata elukoota miksikään kurmuuksi oo kyllä ikinä sanottu. | |
kutkahtaa | ilmoittaa itsestään, tehdä jotakin jonkun asian eteen | Ei se kutkahtanukkaan sen jäläkehen kun se sinne Helesinkihin lähti. | |
kuuhoolla, kuuhoostella | oleilla, seisoskella jossakin. (hankala selittää) | Kyllä mä siälä hetken kuuhoostelin, mutta ei siälä mitään näkyny. | |
kuupata, kuuppia | kaatua | Ei oo kumma vaikka tällä ilijanneksella kuuppii vähä nuaremmakki. | |
(olla) kuusalla | olla jyvällä, olla ajan tasalla, ymmärtää | Muari on vaan viälä aika hyvin kuusalla vaikka on jo yli yhyreksänkymmenen | |
kyllääntyä | kyllästyä | Mä alan pikku hilijaa kyllääntymähän tuahon Lipposen murahteluhun! | |
kylälle, kylille | keskustaan, kirkonkylälle | Me lähäretähän käymähän kylällä. | |
kynsityä | naisten käsityö | Mullon niin monta kynsityätä kesken, että saas nähärä tulooko ne ikinä kaikki valamihiksi | |
kyälätä | puhua norjaa, eli oksentaa | ||
käivärä | makkara | Rillataanko vähä käivärää illalla? | |
kälijy | ketju | Ojutjärvellä pitää olla venes tosi paksuulla kälijyyllä kiinni, tai se heti varaastetahan. | |
kälttäri | epärehellinen | S'on sellaanen kälttäri, jotta siltä en kyllä autua ostaasi. | |
känäänen | pieni | Nämä Sorekshon sikalan annokset on kyllä nii känääsiä, ettei näillä näläkä lähäre, vaikka ruakahalu menööki. | |
käret | kädet | Pohjanmaalla ei todellakaan pidetä mitään lintuja taskussa! | |
kärmes | käärme | ||
käskiä | kutsua | Pitääsköhän käskiä Marttia
kylähän, kun sei oo aikoohin käyny. - Käske vaan niin kuuloo vähä senkin kuulumisia. |
|
kässehtiä | puuhastella, tekemistä jota ei tehdä täydellä teholla | Pitää lähtiä markille kässehtimähän | |
kökkä | talkoot | katso tarkempi selvennys | |
köppäänen | olematon, naurettava, lapsellinen, huonokäytöksinen | Kyllä se Jussi on sitte köppääne miäs | Ei yksiselitteistä tulkintaa, mahdoton kääntää sanatarkasti koska vastaavaa sanaa ei ole. |
körmyyttää | antaa selkäsauna, kurittaa, kiusata väkivaltaisesti | Jossei tua piänempien körmyyttäminen lopu ny justihinsa, sulle koittaa torella ikävät ajat! | Väkivaltaista käyttäytymistä kuvaavia sanoja pohjanmaalta löytyy aika paljon! |
köökki | karjakeittiö, keittiö | Mä viän nua sangoot köökkihin | |
kööri | sakki, joukko | Mikä ristuksen neekerikööri täälon heti asemalla vastas? |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
lakso | lätäkkö | Kersana oli mukava lotata kurahousut päällä vesilaksoos. | |
lanttalauree | kokonaan, kokonaisvaltaista, jatkuvasti, koko ajan | En tunne koko sanaa. Joku kauhajokisten ja kurikkalaasten keksintö. Pistin sen tänne että lopettavat vihdoin valittamisen. :-) | |
larva | latva | Onpas komia mettoo tuala männyn larvas! | |
latoviini | Koskenkorva | No joo, tämä taitaa olla taas jotain Juhan omia keksintöjä | |
lauteerata | selittää, selvittää, selostaa | Melekoosta lauteeraamista oli taas kokoukses. | |
lavitta | tuoli | Kyll'olis reteetä istua porstuan lavittalla flanellihantuuki munasilla ajokoirannahkakintahat käres. | |
lentokusiaanen | lentomuurahainen | Jesus ku tualon palijo lentokusiaasia. Hotaasin jo yhyren melekeen keuhkoohini. | |
lesta | polkupyörän satula | Sullahan on tua lesta aivan päin persettä. | |
liesu, liasu | paikka jossa joku on reissullaan | Mihinähän ne mäläkit on taas liesus? | |
liiveri | puulato | ||
limppi | pieni määrä puolikiinteää ainetta (räkälimppi) | ||
lipoonen | liukas | Kylloli lipoosta kahuuttaa tulemahan ku tiät oli aiva iljantehella. | |
liri, luru | pieni puro/oja joka tehdään esim kantapäällä vesilätäköstä ojaan | Piänenä täs tiällä aina kevääsin tehtiin liriä tuanne ojahan. | |
liävä | notkea | Onpas liävä likka! | |
lohona | (kirkko)reki | ||
loora | aatikko | Pernaloorako täällä haisoo nua hyvältä? | |
lotata | leikkiä vedellä, loiskuttaa tms. | ||
lotrata | leikkiä vedellä, loiskuttaa tms. | ||
luhurikka | mesimarja | Luhalas ruukas ennen olla palijo luhurikoota | |
lumputella | kuljeskella | Nua naapurin kissat ne vaan lumputteloo pitkin kyliä | |
luntioomet | lonkat tai lantio | Luntioomia kolottaa viäläkin sen kaatumisen takia. | |
luoma, luama | puro | Älä mee liian lähelle sinne luaman rantahan ettei näkki viä sua. | |
lusajaa | heilua, olla löysällä | Nua tikkairen kiinnityspultit niin lusajaa, jotta minen kyllä tuanne katolle kiipiä! | Ei taivu kaikissa muodoissa. |
lutuunen | suloinen | Ei oo Elmerikään enää niin lutuunen kun piänenä. | |
lykky | silmukka, silmänpako | Tampereella oli kuulemma joku naisihminen hypännyt tuolille kun sille oli sanottu, että "Sulla menöö lykky kantapääs." | |
lystätä | tehdä mieli (ruokaa) | Nyt ei kyllä yhtään lystää syärä kaalikääryleitä. Kokeellaanko kymmenen vuaren päästä taas uurestaan. | |
lähäre,-n.-t / lähäretään,-ttä, lähtöö | lähde, lähden jne | Lähäre ny helevettihin siitä! | |
länkky | Pyyhkeen, takin tms. ripustuslenkki | Sun pyyhkehistä on aina länkyt rikki. Koita olla vähä varovaasempi kun otat niitä naulasta. | |
länköttää | Kersat flänkyttää silloon kun ne matkii äireen ääntä ja pistää vastahan. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
maraata | valittaa | Vihiriät on heti marajamas liito-oravien perähän jos jotaki meinatahan teherä. | |
markki | pihapiiri, takapiha tms. | Jussi ei ny joura puhelimehe, se on markilla piänimäs puita. | |
Markki | Kortesjärvi | Piatarsaari on Markkilaasten Ameriikka | |
maronlakki | herkkutatti tai sieni yleensä | Ei tartte lähtiä mettähän asti, kun takapiha on täynnä maronlakkia. | |
massi | kukkaro | Mihinäs mun massi on? | |
menöö | menee | Mihinkä nua kaikki rahat aina menöö? | |
mettäpöyröö | ihmisarka, erakkomainen | Son tua pussikuskin homma kans sellanen jottei siinä oikeen mettäpöyrööt pärjää. | |
mihinä | missä | Mihinä sinoot taas ollu? | |
mohaata | vouhottaa, paisutella jotain turhanpäiväsitä | Älä ny nuan olemattomasta asiasta viitti mohaata. | |
moikuliaanen | soikea, epäsäännöllisen pyöreä | Tua vannehan on aivan moikuliaanen! | |
mosselo | nyytti, vaatepussi (joskus myös käsilaukku) |
Ota mosselos fölijyhyn. Ny lähäretähän! | |
motata | lyödä | Rupes niin pistämähän vihaksi, että meinasin jo motata sitä. | |
muru | karkki | ||
muruloota | karkkiaski, makeisrasia | ||
mälli | karkki, makeinen | Annoon klopiille 1,68 € että saavat hakia mälliä ittellensä. | |
mäläkki | nassikka, vesseli, pikkupoika | Mitäs mäläkit? | |
märsti | pintahaava, haava esim. polvessa; syntyy kun kaatuu shortseilla hiekkakentällä. Kutsutaan myös asfaltti-ihottumaksi. | Onpas sulla pahan näköönen märsti poloves. | |
märsti | fritsu, tiedätte kyllä mitenkä tämä syntyy. ;-) | Kukas sulle on tuallaasen märstin imeny kaulahan? | |
märäätä, märistä | itkeä, marista, valittaa | Ensi mennähän Helsinkihin lumputtelemaha ja sitte tullaha maha pystys kotia märäjämähän. | |
möltti | pala suht.kiinteää ainetta, kooltaan jotain jälkiruokalusikallisen ja kämmenen välistä (rautamöltti, jäämöltti) | ||
mötiäänen | kimalainen tai muu vastaava | Joku saakutin mötiäänen tukki mun pairan alle ja niimmä sitten niin säikährin jotta putosin siältä katolta sontatunkiohon. | |
mötky | kimalainen | Täällä kaupungis ei nuata mötkyjäkään pahemmin näe, niinkun ei kyllä muitakaan kurkoosia. | |
mööpeli | huonekalu | Mun pitääs siirtää mööpelit pois seinustoolta jotta saavat sen verkkopiuhan verettyä. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
naahia, naalia | syödä ennen pääruokaa, syödä vähäsen jotain | Mä naahin vähä jotakin tuolta kaapista. On niin näläkä ettei malta orottaa ruakaa. | |
naamaalla, olla naamaa | ylpeillä, olla miestä | Kyllä sitä nyt ollaan niin naamaa! | |
napaloora | sitoa t. "näprätä" | Orotakkummä napalootten kikkiliivit kiinni. | |
nappo | vesikauha | Paiskaakko napollisen vettä kiukahalle, niin saaraha vähä lämpyä lisää. | |
nappopää | sammakonpoikanen | Katto kun on palijo nappopäitä tuas hiakkamontus. | |
naskukurkoonen | koppakuoriainen | Kumma naskahrus kuuluu
tuasta kurkoosesta kun se pompahuttaa ittensä oikeen päin - son naskukurkoonen |
|
nisu | pulla | Keitetähänkö oikeen nisukaffit | |
noikale | ohut, esim kapea matonkude on noikales | Leikkaa mulle vaan sellaanen noikales sitä kinkkua. Ei oo ny oikeen näläkä. | |
nolo, noloo | osaamaton, taitamaton | Ei siinä mitään vikaa oo. Sin'oot vaan niin noloo! | |
notta | jotta, että | Kattookkin notta oli viimeenen kerta! | Lapualaasten tavaramerkki |
nukerinkeltut | matonkuteet | Molli-Ollilla on nukerinkeltut pääs | |
Nurmoon panaani | Itikan eli siis Atrian lenkki/grillimakkara | Nurmoon panaani on ainua herelmä jota minoon ikään syäny. | Mulle ihan uusi, mutta sen verran hauska ettei tätä voi olla laittamatta. |
nurruunen, nuuruunen | alamaissa oleva, surullisella mielialalla oleva | Sanna oli jotenkin niin nurruunen. Oliskohan sillä syränsuruja? | |
nutaaminen | tehdä ja tehdä mutta ei saa mitään aikaiseksi | Tuo se vaan nutaa ja nutaa, muttei tuasta taira tulla mitään. | |
nuurua | sairastaa, olla sairaana | Moon nyt nuurunu pian koko viikon. Kunnei ny vaan olisi sitä lintunuhaa! | |
nyhtyri | nöyrä, myöntyväinen | Kyllä se oli taas nyhtyriä sitten kun mä annoon sille nootin. | |
näkäräänen | maistiainen, viinapaukku, tippa viinaa | Otethanko näkärääset? | |
nästyyki | nenäliina | ||
nätty | kätevää, helppoa | Tällä Paint Shop Pro:lla on sitte nätty muakata rikikuvia. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
oikoonen | suora | Pohojammaalla on oikooset ja leviät tiät. Ei soo kummakaan jotta savolaaset on niin kiaroja kun niiren tiätkin on niin sykkyrällä. | |
oinoone | surkea, huono | Tällä Ratsunilla ei kyllä pääse enää etiäpäin. Kyllon oinoone peli! | |
(olla) olevinansa | esittää parempaa kun onkaan | Kyllä se nyt on niin olevinansa | |
olokimulli | kolmilapsisen perheen keskimmäisenä syntynyt | S'on tua meirän olokimulli taas johonaki liasus | |
omialtaanen | sopiva, (juuri jollekin sopiva) | Tua sun uus Jussipaita on sulle aivan omialtaanen. | |
onales | yleisnimi tuntemattomille komponenteille | Uuren Tojotan konehuanes on täynnä kaikellaasia onalehia | |
onhoonen | nolo, vaisu, "ei niin hyvä" | On vähä onhoonen olo. Olisko räkätautia tulos. | |
oriaalla | ujostella, vähätellä itseään | Meillä ei sitten tartte yhtään oriaalla! | |
ovisänky | vanhan pohjalaistalon tuvassa sijaitseva kaksikerroksinen sänky jossa on verhot edessä. Oviseinän nurkassa. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
paree | parempi | Paree pitää vaan turpansa kiinni jottei saa puukoosta! | |
paasata | huutaa | Anna sen paasata; kyllä siltä viälä ääni menöö. | |
paasata | heitellä, lastata | Voi herra mun reiteni, kuinka se miäs jaksoo paasata niitä klapia. | |
pahaanen | pieni lapsi | Moltihi justihin sellaasia pahaasia kun opettelimma vualemahan puukoolla niin jottemma leikannu sormiamma. | |
pahkuloora | miettiä, mietiskellä | Moon pahkuloonu tätä maailman menua, ja torennu, jotta koko aijjan vaan huanompahan suuntahan ollahan menos. | |
palloheinä | paalattu heinä | Palloheinää ne nykyään kaikki teköö. Seipäitä ei näje enää kun urheelukisoos. | |
paisunta | tulva | Raakasti taas paisuntaa Alajoella. | |
pakka | mäki, kukkula | Meeksä vaikka tuahon pakalle passihin, niimmä kiärrän tualta nevalta piänen lenkin. | |
palakropsu | Viipaloidaan kuorittuja perunoja voidellulle uunipellille, sirotellaan sekaan runsaasti porsaan suikalelihaa ja päälle kaadetaan peittäväksi kerrokseksi runsassuolainen lättytaikina ja runsaat voisilmät, koska silavaa ei nykypossussa ole. Paistetaan 1 tunti 10 min 200 asteessa. | ||
pappa, paappa | isoisä | Mun pappani ajoo Nuffilla meijjeriä. | |
parahultaanen | sopiva, sopivan kokoinen | Soot justihi parahultaane ryämimään tuanne välikattohon korjaamahan sen vuotokohoran. | |
passata | tarjoilla, palvella | Ekkösäny jumalauta aikuunen miäs osaa muuta kun passoottaa! Oo juamatta josset itte viitti Jaffaas hakia. | |
pasteerata | käveleskellä (edestakaisin, samalla paikalla) | Mitähän tua aivan tuas pasteeraa? Onkohan sillä joku hukas? | |
paukahros / paukahrus | sanonta, sananlasku | Kauhavalaasia paukahroksia | |
pelli | pelti, lippalakin lippa | Jesus ku tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia. | |
pellilakki | lippalakki | Pistä se pellilakin pelli taakseppäin niin se ei putua sun päästäs heti täs alakukiihrytykses. | |
perperi | miesten pitkä päällystakki | Keskustas tuuloo aina niin kylymästi ettei siälä iliman perperiä tarkene porokkaan. | |
persoo | tarkka ruuan suhteen, ei syö valtavia määriä | Kyllä se on persoo tua meirsän plikka! Eihän sillä ikinä perse leviä jos se tuata jatkaa! | BTW, jos haluat pysyä sopusuhtaisena, niin syö vain silloin kun on nälkä. Älä huviksesi! |
persoo jollekin | Himo jonkun suhteen. | Jokku kersat on niin persoja makialle, jotta se söis varmahan kaupan karkkihyllyn tyhyjäksi jos vaan sais. | Sama sana, kaksi merkitystä |
perstua | hapertua, haurastua | Pyärästä on kummit niin jo perstunu auringos, jottei sillä tohori kauppaa kauemmas lähtiä. | |
peräloosteri, peräloora | auton tavaratila, takakontti | Pistä se kapsäkkis vaikka peräloosterihin, jotteis sun tartte sitä pitää kintuussas koko matkaa. | |
pihahros, pihahrus | pieni ääni | Kyllon hilijaasta. Ei kuulu pihahrustakaan mistään. | |
pilikkumi | kulho | ||
pirstiöön | särö | Onpas sun tuulilasis pahoon pirstiöömillä. | |
pirunkoura | 3-piikkinen kuokka | ||
pirättää | pysähtyä | Pirätä pirätä, kaupunki näkyy! (Kyltti Seinäjoen sisääntulotiellä) | |
pisko | pisara | Jaa se on satanu yällä, kun on piskoja klasis. | |
piskotella | hiljainen/alkava vesisade | Pitääsköhän mennä tupahan. Täällähän rupiaa piskottelemahan. | |
pistouvata | tarjota | Mä voin kyllä pistouvata kun mullon tämä Kauhava-bonuskortti. | |
pitkäkripaane | Alko | Hathanko pitkäkripaasesta vähä lääkettä? | |
plakkari | tasku | Ei maksa mitään. Pistä lompsa takaasi plakkarihi. | |
plarata, plärätä | selata | Plaraa ny nua leheret viälä läpi, jos se ilimootus siältä löytyys. | |
plari | paperilappu, A4-arkki jne. | Mulla putos kaikki plarit laattialle kesken pualuekokouksen avauspuheen. Pikkuuse harmitti! | |
pluutata | alennuksen antamista | Niin kauan on pakko tinkiä että eres vähä pluutataan. | |
plusajaa | heilua, olla löysällä | Nua tikkairen kiinnityspultit niin plusajaa, jotta minen kyllä tuanne katolle kiipiä! | Ei taivu kaikissa muodoissa. |
pläsi | naama | Lumet vaan lenti päin pläsiä kun tultihin pulukalla niin lujaa! | |
poraata | itkeä | Älä ny viitti poraata isoo miäs. Eihän sollu ku navetta joka paloo. | |
porottaa | Aurinko porottaa kun se paistaa oikein kuumasti | ||
porottaa | pakottaa | Saakeli ku mulla meinaa porottaa luntioomia, auttaaskohan mopilaatti? | |
porsta | Kovaharjaksinen harja | Viittikkö porstata mun selijän ku se on niin kanahkaanen | |
porstua | kuisti, eteinen | ||
posottaa | mennä kovalla vauhdilla | Tuala se metro taas mennä posottaa ilman mua. | |
portti | navetan ja heinäladon välikkö. Käytetään myös muistakin katoksista. | Sano Virvelle jotta ajaa Laran yäksi porttihin niin ei aamulla tartte niin kravata lasia. | |
praatata | puhua | Ei tartte praatata niin kovaa. Emmoo viälä umpikuuroo. | |
prillees | rikki, hajalla, (tietokoneesta: tiltissä) | Tuo konehan on enemmän prillees kun ehejänä. Ei oo saksalaanen laatu entisensä. | |
prikka | tarjotin | ||
prissata | laittaa lujille | Töis taas prissattihin niin, etten tiärä mitä tästä viälä tuloo. | |
pritsi | pihapiiri | Isäntä on tuala pritsillä. Orotas hetki niin mä haen sen puhelimehen. | |
priuteerata | riehua, mekkaloida vihaisesti | Mitä ristusta tuala taas priuteerataan. | |
prunni | kaivo | Mistä sä soitat, kun kuuluu ninkun prunnista. | |
pruntata | ahtaa täyteen, ylensyödä | ||
pruukata | olla tapana | Pruukakko sä useenki käyrä Vallesmannis kaupas? | |
prännäri | kahvinpaahdin, nykyisin käytetään myös kahvinkeittimestä | ||
präntti | (painettu) teksti | Tämon niin piäntä pränttiä, jottei tätä iliman silimäklaseja näje. | |
prääsätä | Itkiä niin jotta vesi silimistä roiskuu | Liisa prääsäs niin jotta aivan ilikiää teki | |
prääsätä | roiskia, päästää vettä | Älä prääsää sitä vettä joka paikkahan. Vähemmästäkin on tupia homehtunu. | |
prääsätä | ajaa kovaa, hurajstella | Pitääkö sillä autolla aina prääsätä niinku viimeestä päivää!? | |
prökkevä | ylpeä | ||
pröystäällä | levennellä, törsätä, rehennellä | Kyllä se yks sitte jaksaa pröystäällä sillä Mersullansa, vaikka se onkin aina tiäntukkona. | |
pualaan | puolukka | Kaks mummua lähti pualaamehen mutta toinen ei mahtunu. | |
pualinen | lounas | Päivät menöö mukavasti kun pualishen asti orotteloo postia ja iltapäivän lukoo sitä. | |
puakkoo | nirso | Kyllä tua kissi on sitten puakkoo, kun ei sille kelepaa mikään. | Tässä tämä nyt sitten lukuisten pyyntöjen vuoksi on. |
puari | aitta tai joku muu vastaava ulkorakennus | Viäläkö se Eeron tekemä kehto on siälä Pajuluaman puarin päällä? | |
puhua keitetystä lampaanpäästä | puhua järjettömiä, puhua hulluja |
Se puhuu kun keitetystä lampaanpäästä. Ei sitä jaksa kuunnella. | |
pultut | lahkeet | Sullahan on nua sarkahousujen pultut aiva ravas. | |
punkka | kylpyamme | Tuukko emäntä mun kans samahan punkkahan? | |
punkka | muovista tai muusta valmistettu, kylpyammeen muotoinen noin sadan litran vetoinen pesuastia jossa pestään pikkulapsia | Kersat tykkää lotata punkas. | |
punnata | työntää | Punnaa, punnaa ny vaan! | |
puo | takapuoli, pylly, perse... | Siviilipalavelusajan lyhentäminen olis kyllä aivan puosta! | |
puolaan | puolukka | Järvenperäs on niin hyvin puolaamia, että pitää varmaan levittää huhua jotta siälon nähty karhu. | |
puristella (mattoja) | Mattojen putsaamista pölystä ja muusta roskasta. Muualla päin Suomessa tämä on vissiin puistelua? Tai jotain. Vai? | ||
putukiffeli, putupelli | rikkalapio | Oonpä mä taas räpöttäny. Mihinäs se meirän putukiffeli on? | Todellakin, vielä 80 luvullakin nämä oli peltistä tehty ainakin vanhimmat. |
putuloora, putuloota | tuhkaluukku | Pitää ottaa putukiffelillä nua tuhkat mikkä multa pääsi tutuamahan kun tyhyjäsin hellan putulooraa. | |
pykätä | rakentaa | Pykäsin tuallaasen leikkimökin tenaville | |
pyrypellihousut | takamuksesta napilla aukaistavat kalsarit tai pikkulasten / naisten takaa röyhelökoristeiset alushousut | Musta pikkuusen tuntuu, jotta nua sun pyrypellihousut ei oo enää aivan uusinta muatia. | |
pyärtänö | tien piennar, ojan reuna | Meinaakohan nua takana tulevat poliisit jotta mun pitääs pirättää tuahon pyästäneelle kun ne nuan vilakuttaa tuata punaasta? | |
pyärtää | palata takaisin | ouruun pyärtämähän viälä Sörnääsistä takaasi, ku muistin jotta mullon jääny kellokortti kotia. | |
päntätä | lyödä, piestä | Pitääkö sun päntätä vai ookko ihimisiksi? | |
päntätä | Opiskella ankarasti | Nyt ei joura lähtiä hyppöölle kun pitää päntätä huamiseen tenttihin. | |
pärvöttää | purkaa | Kyllä tämä roikka on ny niin solomus ettei tätä pärvötä pirukaan. | |
pässinpökkimät | Villalangasta neulotut | Pitää vetäästä nua pässinpökkimät päälle ettei aivan palellua tuanne pakkaasehen. | |
pättäre | Pieni kukkula tai mäki | Tämä ei mielestäni ole edes pohojanmaan murretta, mutta kouvolalaisten mieliksi tämä suomennos. | |
pääsiääsvalakia | Pääsiäiskokko. Poltetaan pääsiäislauantaina Pohjanmaan lakeuksilla. Tarkoituksena karkoittaa noidat ja muut pirulaiset. | Hyvin on ilmeisesti
toiminut, koska ei ole pahemmin noitia ja muita paholaisen kätyreitä
Kauhavallakaan näkynyt. Samaa kannattaisi varmaan kokeilla asematunnelissa Helsingissä. |
|
päässilimäänen | kuriton, huonosti kasvatettu | Voikunnua tiisten papin kersat on päässilimääsiä! | Katso myös huuritoon. |
pöhönä | humala | Kuulikko notta HKL:n säfööri oli ajanu metroa kaharen romillen pöhönäs? | |
pökkä | jakkara, esim lypsyjakkara tai muu selkänojaton istuin | ||
pökätä | työntää, tuupata | Tuukko vähä pökkäämään niin saarahan tämä pirssi täältä hangesta irti. | |
pönkkä | tuki tai salpa | Valametin haulikollon kaks käyttötarkootusta; salaojaputkena tai sikalan oven pönkkänä. | Kiitos tästä, kuka nyt sitten oletkin |
pöröttää | peruuttaa, mennä takaperin | Viittikkö pikkuusen pöröttää sillä puimurilla jotta mä saan verettyä jalakani tualta pyärän alta pois. | |
pössöö | pöhkö, hulluhko, holtiton | Voi ristus kun nua pössööt ajaa aina takapuskuris kiinni! | |
pöyröö | vauhko, hullu, kummitus, myös ihminen vailla suhteellisuudentajua | Latikan pöyröökö valtuustohon? | Ei sitten ole mun mielipide. Toi lainaus on suoraan saamastani s- postista. Mun puolesta on aivan sama vaikka Latikka oliskin valtuustos. Ja sitäpaitsi, kuka hemmetin Latikka!? |
pöönä, pööni | kahvipapu, nykyisin myös kahvijauheesta | Pitää käyrä vissihi kaupas ku kaffinpöönät on loppu |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
raakasti | paljon | Kyllä son raakasti väärin, jotta nualla sairahanhoitajilla on tyähön nähären niin huano palakka. | |
raamastaa | perata kalaa, suolistaa pienriistaa | Viruttele verellä veri pois käsistäs kun oot raamastanu ne kalat, ettet taas sotke paikkoja. | |
raijata | raahata, kantaa | Pitääkö sun raijata tänne kaikki maharollinen romu minkä sä kirpputorilta löyrät? | |
raimaantua | hermostua, suuttua | Nymmä kyllä pian raimaannun jossei tua lopu! | |
raistella | tulla kylmiä väreitä, särkeä vihlomalla | Tua Fintellikenssin "musiikki" aivan raisteloo mua. | |
raitioon | särö, halkeama | Ei tuasta klasista enää oo mihinkää; son raitioomilla niinku Finlantia talon julukisivu. | |
ramaasta | väsyttää, unettaa | Kyllä niin ramaasoo, että tairan mennä maate | |
ranstakka | hiilihanko, eli siis värkki jolla pöyhitään hiiliä jotta saadaan ne palamaan loppuun | ||
rantu | raita, juova | Ookko sä huamannu jotta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoose rannun? | |
rapakaari | lokasuoja | Onko sun pyärästäs rapakaari hajalla, kun sun selekäs on aivan kuravellis. | |
rasa | lapanen tai kinnas | Olis aika repääsevää, jos rupiaas pitämähän eripari rasoja. | |
rasu | kangasvaippa | Pitääsköhän tualle Oskarille vaihtaa rasut, kun se rääkyy aivan mustana? | |
rauska | repaleisen reikäinen, rikki | Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja? | |
ravattisonni | keinosiementäjä | ||
rehata | raahata, tuoda | Ei kai nuata kaikkia tavaroota kannata sinne rehata? | |
rehevä | ylpeä | Kyllä son ny nii rehevää ku son saanu uuren riisselimersun. | |
renata, renaa | olla vikaa, menää epäkuntoon | Rupes autokin renaamahan. Pitää viärä sitä pajalle huamenna. | |
reirusti | paljon | Nyt tuli kyllä syätyä vähän turhan reirusti. | |
renksu | lenkki | Pistethän viälä kumirenksu tuahon rullan päälle, niin varmasti pysyy. | |
renttu | huonokuntoinen, vanha vaate. | Pitääs viärä nua vanhat rentut tualta vintiltä ja polttaa pääsiääskokos. | |
ressu | sama kuin kropsu eli pannukakku | Reissus pitää olla ressua evähänä! | |
retajaa | heiluu, jäänyt heitteille | Mullon jääny tämä nettisivun päivitys niin pahoon retajamahan, jotta aivan hävettää. | |
riiata | heilastella, seurustella, "deittailla" | Soot kuulemma ruvennu riiamahan jonku kuurtanelaase likan kans. | |
(riihen)leuka | pitkä katon räystäs, eli lippa | -Mihinkä mä viän nämä vanhat
romut? -Viä ne vaikka leukahan. |
|
rikuneerata | haastaa riita | Ei kannata rikuneerata arapien kans. Ne tuloo ja ittemurhapommittaa! | |
rimpsalla | kylillä, kaupungilla (lähteä rimpsalle = lähteä illalla kylille kavereiden kanssa hengailemaan) |
- Lähäretähänkö illalla rimpsalle?
Mulla olis Valametiskin tankki täynnä. - Mä en kyllä ny voi lähtiä, kun mull'on niin saakelinmoonen räkätauti. |
|
rilli | grilli, kioski | Käytihin rillillä syämäs! | |
riski | lihava | Ooppas sinä riskis kunnos! | |
riski | voimakas | Et sinoo niin riski jotta jaksat tuan nostaa. | |
riskisti | paljon | Täällon vähä turhan riskisti porukkaa mun makuhu. | |
ristus | yleinen pohjalainen voimasana | Voi ristus kun tua Rinteen poijjaan sanakirja on aivan väärin tehty! | |
riveli | rinnukset | Lähäre ny menemähän ennenkä mä otan sua rivelistä kiinni ja vähä kurmootan! | |
roikales | isokokoinen | Saatihi oikeen roikales eileen verkoolla, ku naapurin isännän rumis löyrettihi. | |
roikottaa | riiputtaa | Älä roikota sitä kissiä hännästä, ettei se kuse sun naamalle! | |
roikotella | olla säähän nähdessä vähissä vaatteissa | Eiköhän nualla flikolla tuu kylumä kun ne roikootteloo nuan piäniis kamppehis. | |
roirella | piestä tai jotain (vaikea suomentaa) | Ny kun olis tykki, niin vois vähä roirella. | |
roiti | vaatekappale | Vanhoosta roitiista saa nättyjä trasuja. | |
rookata | tavata | Rookathanko taas siälä Alavarin aukian pualeesilla ovilla? | |
rooppi | pieni vesikuoppa, esim. savikuoppa | ||
rospuutto(keli) | huono sää, räntäsade, kelirikko | Ei tällaasella rospuuttokelillä tuanne pihalle mee muutaku hullut ja varusmiähet. | |
Rotke, Ratsuni ja Riisselimersu | kolme reellä alkavaa automerkkiä | JiiTee käveli lyhtypylyvääsehen kunnäki Rotke Vaipperin Esplanaarilla | |
ruma(ha)anen | haukkumanimi | Kuka rumaanen on menny syämähän kaiken vispipuuron?! | |
rumis | vainaja | Rianan rumis haurattihin Enklantihin | |
rumis | keho | Vihiroonon rumis ravittu, sialu kaipaa nortin | |
rumpata | ahtaa (ruokaa) | Älä ny rumppaa viälä vattaas täytehen. Näm'ön vasta alakupaloja! | |
ruppi | keho | Vihiroonon ruppi ravittu, sialu kaipaa nortin | |
rutina | valitus | Älä viitti aina rutista joka asiasta! | |
ryskätä | pitää meteliä | Kersat niin ryskää ettei täällä kuule eres mitä Salakkariis tapahtuu! | Sana muuten tarkoittanee alunperin puimista. |
ryäkäles | röyhkeä pikku ilkimys | Joku ryäkäles on rikkonu ylällä naapurin Mossesta klasit! | |
rohomu | ahne | Soneran pomot on aika rohomuja optiooren perähän. | |
rohomuta | ahnehtia | Mullon paha tapa rohomuta kaikki porkkanapiiraan palat aina ittelleni. | |
roukoonen | huonokuntoinen, romu | "Moon aina ajellu vanhoolla mersunroukoosilla, mutta ny mullon uurenkarhia Voorti!" Sanoo JT kun Viestan osti | |
ruuki | muurauslaasti | Pitää vissihin teherä vähä lisää ruukia. | |
(olla) räillänsä | olla ajan tasalla, olla järjissään | Hyvin se oli Vihtori viälä räillänsä, vaikka ei enää kulukemahan pystykkään. | |
räknätä | ajatella, laskea | ||
ränkky | jonkinlainen teline tai jakkara | Jos sä nouset tuanne kränkyylle nii mä ojennan näita lautoja sulle. | |
räppänä | tuuletusikkuna | Avatahan ny tuo räppänä ettei munat niin hikua. | |
räpäskä | räntää tai märkää lunta jota sataa taivaalta | Son taas koko yän satanu räpäskää. Pemarin klasikki o aiva ummes. | |
räpötes | vuotava astia, ihminen joka räpöttää | Tua amppeli on kans yks räpötes; pöytä on aivan märkänä. | |
räpöttää | pudotella esim leivänmuruja lattialle | Tuala pöyrän alla menis kyllä yks kana nualla muruulla mitä sä sinne räpötät. | |
räsöttää | roiskia vettä, vuotaa | Kuka jukelin tähären on menny ampumahan tätä kastelukannua haulikolla! Ny se räsöttää joka pualelle. | |
rääppöö | pienikokoinen, surkea | Mitä tuakin rääppöö tuas kräkkyää? | |
rääsätä | Itkiä niin jotta vesi silimistä roiskuu | Liisa prääsäs niin jotta aivan ilikiää teki | |
rökäs | kiiski | Kauhavanjoesta ei saa muuta kun rökkähiä. | |
rössöönen / rössööksis | väsynyt / väsyksissä | Molin niin rössööksi töiren jäläkehen, ettei auttanu muuta kun mennä maate. | |
rötkäles | isokokoinen joku | Ompas melekoonen rötkäles tua hauki minkä sait. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
sakia | erityisen tyhmä ihminen | Kyllä soot sitte sakia! | Käytetään kuulemma erityisesti Lapuan suunnalla. |
sanomapitsi | Son of a Bitch | Kurikasta Amerikkaan muuttaneiden puhetta joskus muinoin | |
saviprunni | savikuoppa, eli kuoppa joka on syntynyt kun on aikoinaan kaivettu savea maasta erinäisiin käyttötarkoituksiin. | Haetahan saviprunnilta ruuttanoota ja lähäretähän haukiongelle. | |
siipivihalaanen | lentomuurahainen | Jesus ku tualon palijo siipivihalaasia. Hotaasin jo yhyren melekeen keuhkoohini. | |
sikaanen | likainen, epäsiisti | Nuas TKY:n soluus on yleensä niin sikaasta jottei uskoosi, että siälä asuu aikuusia ihimisiä. | |
silikkihinkkuri | neuroottisen siisti, fanaattinen siivooja | Kantolan vävy on kuulemma melekoonen silikkihinkkuri. | |
sillinen | se minkä kanssa lähdetään lopullisesti | Se lähti sillisen kans eikä siitoo sen koommin kuulunu. | Mutta mikä/kuka se tämä sillinen on? |
simppaalla | kiukutella, olla tottelematon | Nyt kersat sitten muistatta jotta kirkos ei simppaalla! | |
sipistä | kuiskia | Tuus ny flikka niin mä sipajan sulle vähä. | Melkoinen iskurepliikki tämäkin! :-) |
siristää | luistaa sivulle, sivuluisua | Niin lipoonen ja kallellansa tua risteys, jotta meinas reki siristää ojahan! | |
sivukas | pohjalaistalon yläkerrassa oleva sivukomero/vaatehuone | Mä viän nua talavikengät sivukkaaseen tuasta klapajamasta. | |
soiluta | torua, ojentaa, moittia | Kyllä äitee soilus kun poijjaat oli ollu tekemäs pahojansa. | |
soka | ruoto | Kala on kyllä hyvää, mutta siinon niin pirummoonen homma peraata kaikki soat pois. | |
sokuri | sokeri | Käytäkkös sä sokuria ollenkaan? | |
suotuusa, suatuusa | suotuisa, hyvä | Ompas suatuusan makuusta viiniä! | |
soutulavitta | keinutuoli | Äläkää kersat konstaalko sillä soutulavittalla jottetta katkaase niskojanna. | |
sukanlavas | sukkasillaan | ||
syytinkiläänen | eläkeläinen | ||
säfööri | autonkuljettaja |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
talriikki | kahvikupin lautanen | Pruukaakko sä ryystää kaffis talriikilta? | |
tanttu | hame ja joskus myös mekko | outuu ostamahan tanttukankahan jossei suastu kosintahan karkauspäivänä. | |
tatura | tahma | No nyt on käret aivan taturaaset. | |
tassi | kahvikupin lautanen | Pruukaakko sä ryystää kaffis tassilta? | |
teipata | kävellä samassa paikassa edestakaisin | Älä ny teippaa siinä tiällä koko ajan | |
tihkaasta | vastustaa | Ristus ku meni ne ensimmääset 20 metriä hyvin siitä maratoonista, mutta sitte alakoo tihkaasta. | |
tikertää | tehdä käsitöitä vaivalloisesti | Kyllä näin ohkaasella langalla tikkuaminen on aivan yhtä tikertämistä. | |
tikkelperi | karviaismarja | Muutaman tikkelperin kun syää nii saa päivän seevitamiinit. | |
tikkelpääry | karviaismarja | Muutaman tikkelpääryn kun syää nii saa päivän seevitamiinit. | |
tikuta | kutoa | Pitääs tikuta uuret lapaaset | |
tillata | ruokkia, hoitaa | Meen nyt tillaamahan elukkoja | |
tinkiä | kiusata | Mitä soot aina nii tinkihine veljelles? Ekkö sä tiärä nottei piänempiänsä saa tinkiä? | |
tinttaalla | kiukutella | Minen sulle mitään Pokemonia osta vaikka kuinka tinttaalisit, mostan sulle ennemmi uuren puukoon. | |
tirsmu | nirso | Jokku tirsmuuloo jos ankkastukkihin on pantu rusinoota. | |
toikkaroora | kävellä hoippuen tai muuten vaan ilman selkeää suuntaa | Saakeli kun nua ihimiset menöö tuanne laiturialueelle toikkaroomaha. Aivan saa pelijätä jotta ne tippuu kiskoolle. | |
toimittaa | jutella, kertoa, puhua | Akat on joskus aivan maharottomia toimittamahan puhelimes. Ne saatta tuntitolokulla jaaritella jostakin aivan turhanpäivääsestä. | |
toiska | naapuri | ||
toistaitoone | sekapäinen | Metro oli taas täynnä jotaki toistaitoosia. | |
(tulla) tollikko | epäonnistuminen, ei saa sovittua asiaa ajoissa valmiiksi | Taitaa tulla tollikko tuan musiikkitalon kans | |
tonkka | meijerikannu | Moon kyllä sellaanen vasikka, jotta juan melekeen tonkallisen maitua päiväs. | |
tooppi | kannu | Toopillinen maitua kaatuu pöyrälle. | |
toosa | radio, televisio tai joku muu vastaava audiovisuaalinen laite | Paa ny se melutoosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa! | |
tormoottaa | mennä päätä pahkaa, juosta, ryntäillä, jne. | Ne mennä tormootti siälä Helesingis niin jotta rupes aivan pääs huimaamahan. Mihinkähän niilloli kaikilla niin kauhia kiirus? | |
torspo | hölmö, hidas, tyhmä jne. | Kyllä aika torspo saa olla jossei tajua jottei liukkahilla voi kaahata niinku joku mettäpöyröö | |
trahteeri | tarjoilu, tarjolla olevat ruuat yms. | Kylloli kovat trahteerit toiskan akoolla, ku pistäännyyn käymäs. | |
trampata | astua, polkea. Käytetään myös turhasta tai muuten vaan ärsyttävästä kulkemisesta. Ks. esim. | Aivan ne kans ramppaa Seinäjoella, niinku nuata verhoja/lunttuja ei ny mukamas täältä saisi! | |
trampata | |||
trampit | (polkupyörän) polkuimet | Varo ny jottei sun jalaat lipsahra trampiilta kun seisaaltas ajat. Sei oo oikeen mukavaa kun putuaa munillensa tangon päälle. | |
trasu | rätti | Mä pyyhkääsen vähä trasulla pahimmat liat pois. | |
trenkää | tarvitse | Ei trenkää antaa kaffia | |
trenkää | olla tapana (ks. myös pruukata) | ||
trenkää | viitsi/huvita | Siälon nii räpäskäkeli ettei kyllä trenkää lähtiä mihinkää. | |
trenkää | sovi | Tällaasen aterian päälle ei kyllä trenkää lähtiä heti repimään ittiänsä | |
trenkää | kannattaa | - Isä, isä, Matti löi mua
puukoolla! - No trenkääkö sunkaan mennä puukootta pihalle! |
|
triivu | tuulen tekemä lumikinos | Ei trenkää tyyrätä triivuuhin | |
troppi | lääke | Ookkosä ottanu mitää troppia tuahon kröhääs? | |
trossata | kehuskella, rehvastella | ||
tryykätä | rynniä, rynnätä (tungoksessa) | Mummot niin tryykäs ratikas notten meinannu päästä pois. | |
tryskätä | meluta, tehdä jotain äänekkäästi | Naapurin pariskunta taas pitää kovaa trysköötä makuuhuaneessaan. | Sanan alkuperä on puimisessa,
tarkoittaen puimista varstalla lyömällä. |
tuima | liikaa suolattu tai maustettu ruoka | Ompas tuimaa soppaa! Tais vähä hulahtaa sitä sualaa. | |
tuloo | tulee | Koskahan se pussi tuloo tähän pysäkille? | |
tuppiroska | Puukkosysteemi, jossa on samassa tupessa kaksi puukkoa, isompi ja pienempi. | ||
tursata | niistää nenää (äänekkäästi) | Sulla tuloo pian aivot pihalle kun sä nuan tursaat. | |
tyrniä | ihmisestä: hapan, tietää vahvasti mielipiteensä | Se kuluki niin tyrniää etten mä viittiny mennä juttuuhinkaan ollenkaan. | |
tällätä | laittaa (tarkasti, paikoilleen) | Tällääppäs se sytytin ny siihen miinahan niin päästähän lähtemähän. | |
tällätä | ehostaa | Naisilla menöö aina niin pirun kauan ennenkä ne pääsöö lähtemähän kun niiren pitää ensin tällätä ittiänsä. | |
tämmis | katso esimerkki | Kyllon plikat ny tämmis kun ne on oikeen tällänny ittensä | |
täpinä, olla täpinässä | olotila jossa ei malta olla yhtään paikoillaan | Molin niin täpinäs jotta teippasin vaan koko ajan edestakaasin. | |
täräätä, täristä | hermoilla, jännittää | Älä ny täräjä; kyllä sä sinne junalle kerkiät. | |
tärkiää | todella mielellään | Sukulaaset niin tärkiää näkis meirät kihiloos, mutta pitää niitä ny kiusata viälä aivan vaikka vaan piruuttansa. |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
ukonpysty | ukkospilvi | Kyllä rupiaa tummia pystyjä nousemaha tualta järven perästä päin. | Onkohan tämä muuallakin päin Suomea? |
ulo (haju) | tunkkainen haju, märän koiran haju tms. | Viä tua koira pihalle, kun se haisoo niin uloolle | |
umpikulju | ihonalainen verenpurkauma. Se on sellainen joka tuli sormeen kun se pienenä litistyi esim. ovenrakoon. Kuin vesirakko, mutta mustaa kuivunutta verta sisällään. | ||
umpsu, umpeloonen | peruna | Keitetähän umpsut. | |
unka | puujyrä | Äestämisen jäläkehen viälä unkathan |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
vaapsahaane | ampiainen | Sammalkiven koralla oli vaapsahaaspesä, mutta mä paiskasin sen valakiahan | |
vaarain | vadelma | Kylloli Kantolan puskis taas niin komeeta vaaraamia, jotta heti alko teherä miäli. | |
Valametti, Voorti ja Viiatti | Valmet. Ford, Fiat | Minkälaane Valametti teillon kotona? (iskurepla) | |
valokki | lakka | Oliskohan välinevalla jo valokkia? | |
vankku | ripustin, niskalenkki, eli vaatteiden/pyyhkeiden ripustamista ja housuissa vyötä varten. Myös vanhat suksisiteet | Mä en ymmärrä kuinka mä onnistuun jäämähän vankusta kiinni siihen naulahan. Onneks olin niin juavuksis notten ymmärtäny eres hävetä. | |
vanttuut | hanskat, kintaat | Vanttuut käres on kyllä hankala teherä tarkkaa, mutta kun ei ilimankaan tarkene. | |
vasite(n) | varta vasten | Aivan sen takiako sä vasiten tänne tulit? | |
veska | laukku | Oonkohan mä unohtanu veskani johonku, kun ei sitä mistään löyry? | |
villata | yllyttää, villiinnyttää | Tua vanhempi veli joskus villaa nuata pikkuusempia niin että ne on aivan seinille hyppiä. | |
virutella, viruttaa | huuhdella | Jos sä tiskaat nii mä voin virutella ja nostaa kuivumahan sitä mukaa. | |
veheriä, veheriäänen | vihreä, vehmas | Mukava kun tuloo kevät ja luanto on taas niin veheriää. | |
verhat | vaatteet | Nyt äkkiää verhat päälle - joku on tulos! | |
vesivaltio | ex-TVH (Tie- ja vesihallitus), ex-Tielaitos eli nykyinen Tiehallinto | Koskahan tua vesivaltio kerkiääs tulla auraamahan meillekkin päin, että pääsi välillä pyärällä kylälle. | |
voi jukelin tähäre! | Herra siunaa! Voi hyvänen aika! | Vo jukelin tähäre, että sataa julumetun kokoosia lumihiutaleeta. | |
voivoottelu | harmittelu, valitus | Riapoo tuallaane voivoottelu! | Tämä taitaa kyllä olla käytössä ihan yleiskielessäkin. |
väipährös | hetki, silmänräpäys | Son yks väipährös vaan ja moon valamis, kun lukkari sotahan. | |
vällyt | lampaannahka joka on peitteenä. . Joskus käytetään myös tavallisistakin vuodevaatteista. | Kyllolis niin hiano jäärä vaan fällyjen alle emännän kans maate. | |
vänistä | itkeä | Ei sun JiiTee tartte vänistä, vaikket TSYKkiä läpi pääsiskään. | |
vänäätä | itkeä | Ei sun JiiTee tartte vänäätä, vaikket TSYKkiä läpi pääsiskään. | |
väkitukko | itseppäinen | Kyllä nua viherpipertäjät on kans yksiä väkitukkoja; millään eivät meinaa uskua yrinvoiman ihanuuteen | |
välipää | tiläpäinen loppuminen | Nyt teki seereeaihiot välipään. Mistähän niitä sais erullisesti. | |
vältti | kyntöaurat | Komiaa kiivua tuloo tällä uurella vältillä! | |
värkätä | pohtia, miettiä, järkeillä | Ai son niin yksinkertaanen asia, ja moon sitä värkänny päässäni vaikka kuinka, enkä oo aiemmin tajunnu. | |
värkätä | puuhastella, askarrella | Mitä sä oikeen värkkäät siälä, kun et eres syämähän malta tulla? | |
väättyri | uppiniskainen | Pitääkö sun aina joka asias väättyröörä vastahan? |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
äikkis! | siitäs sait! | Äikkis! Mitäs menit huutelemahan sille rätkäjengilääselle ja haukkumahan sen mopoa. | |
äikkis | sopiva | Jesus kun on ruma paita, mutta aiva äikkis sulle. | |
Äiree | Äiti | ||
äkkinäänen | hosuva, hätäilevä | Son niin äkkinääne liikkeesnänsä, jotta katto ny vähän sen perähän. | |
äkätä | huomata, tajuta, havaita | Jaa mä en äkännykkään jotta kello on jo nuan palijo. Koskahan molisin kotona jos nyt lähtisin. | |
äntihin | aikaan, aikaiseksi | Minen oo saanu kyllä mitään äntihin tänään. | |
Ä-Ä | kakka | Äiti, mä meen Ä-Älle |
murresana |
selitys |
esimerkki |
huomautus |
öttiäinen | hyönteinen, ötökkä | Kaikenlaasia öttiääsiä tuala tunkios sikiää |
Lisää sanoja tuloo kun kerkiää!Palautetta ja sanaehdotuksia on tullut mukavasti. Kiitoksia niistä! Ilman teitä tämä sanakirja ei olisi koskaan kasvanut näin laajaksi. Teitä kaikkia en taida tuntea (ja osa on selvästi keksittyjä nimiä eli
nimimerkkejä),
kiitoksia (aakkosjärjestyksessä) kuitenkin palautteesta ja uusista sanoista:
Anne, A-M, Arto I, Arto K,
Asko R, Asta V, Eevokki, Elina, Elina V, Emilia, Flikka, Flikkaihimine, Halli, Hanna M, Hannes, Hannele, Hannu E, Hannu S, Harri S,
Heikki,
Heikki J, Helinä, Hercules, HH, Hilkka L, Hilkka K, Hirvi, HärmänJätkä, Jaaber, Jaakkoo, Jaakko R, Jani A, Jari L-T, Jari M,
Jarno, Jarkko
S, Jarkon äiti,
Jenni, Johanna, Johanna K, Jorma, Juhani M, Jukka H, Kaija K-A, Kalervo T, Karoliina T, Kimmo, Kirsi,
Kipsukka, Kirsti H, Köppäänen, Laihialaanen,
Lapualaanen, Lauri, Liisa, Lotta, Maija, Mari, Mari L, Marianne, Marja K, Marja M, Marjo, Martti & Mauno N,
Martti R, Matti, Matti A, Matti H, Matti L, Matti T, Mauno I, Mauri O, Mika M, Mikon äiti,
Minna, Minna A, Minttu, Momma, Niina A, Nurmoolaane, Kari T,
Pentti K, Pete, Petri S, Pirkko R, Puolipohjalaanen, Päivi, Päivi S, Rami H,
rasat tai henki, Reima, Reino S, Riikka, Riitta P, Ritva V, Sakari H, Sami,
Sanna, Sari, Seppo H, Sirkkis, Sofia S, Suvi, Taina H, Tapsa, Tarmo,
Tellu-Tellervo, Tiina, Tiina P, Tony A, Tuulia H, Victor, ja se
nimetön tyyppi joka lähetti joskus tosi paljon sanoja. |